OSINT Avoimen lähteen tiedustelu (Open Source Intelligence)
Julkaistu 15.03.2026
Tämä lyhyt artikkeli OSINT Avoimen lähteen tiedustelusta on oma pikku kuvaukseni juuri aloittamastani mielenkiintoisesta yleishyödyllisestä "harrastuksesta".
Yritän parhaani mukaan lyhyesti avata mitä OSINT on ja mitä se pitää sisällään.
Tässä kuvauksessa ei keskitytä tiedonhankintatapoihin eikä tiedonhankintatyökaluihin vaan ainoastaan lyhyesti perusteisiin.
OSINT tulee siis englannin kielen sanoista Open Source Intelligence (Avoimen lähteen tiedustelu).
Käytännössä OSINT tarkoittaa lyhyesti tiedon etsimistä, tiedon tutkimista ja tiedon tulkitsemista julkisista lähteistä.
Kaikki tieto jota käytetään, on vapaasti saatavilla joko ilmaiseksi tai maksua vastaan, esimerkiksi: uutiset, kartat, sosiaalisen median julkaisut, yritysrekisterit, satelliittikuvat, erilaiset arkistot sekä tiedotteet.
Avoimen lähteen tiedustelu on laillista toimintaa jolla kerätään tietoa ainoastaan julkisesti saatavilla olevista lähteistä (olivat ne sitten ilmaisia tai maksullisia lähteitä).
Avoimen lähteen tiedustelu ei sisällä murtautumista, hakkeroimista tai suljettujen järjestelmien luvattomia tutkimuksia, vaan perustuu täysin laillisesti saatavilla olevaan dataan.
Tiedustelussa, kuten myös avoimen lähteen tiedustelussa, ei itse vaikuteta millään tavoin etsittävään ja tutkittavaan dataan esimerkiksi paukuttamalla päätä netissä, vaan data kerätään mahdollisimman huomaamattomasti yleensä suojattuja yhteyksiä käyttäen, mahdollisimman vähän jälkiä itsestä jättäen tiedustelun kohteelle.
Kaikesta maailman tiedustelusta sotilastiedustelua myöden on arvioitu jopa yli 90% olevan avoimen lähteen tiedustelua.
Avoimen lähteen tiedustelussa on myös hyvä muistaa, että vaikka kaikki saatavilla oleva tieto onkin julkista, niin onko kerätyn tiedon käyttö aina eettisesti hyväksyttävää.
On myös syytä tiedostaa, että avoimista lähteistä kerätty tieto saattaa myös muuttua hyvinkin nopeasti yksittäisen henkilön henkilötiedoiksi joista henkilö voidaan suoraan tunnistaa, jolloin toimintaa alkaa ohjaamaan myös Henkilörekisterilaki ja tietojen käsittely ja käyttö vaatiikin jo paljon enemmän huomiota.
Avoimen lähteen tiedustelua voidaan käyttää esimerkiksi henkilö- ja taustaselvitysten, yritysselvitysten ja kilpailijaseurannan, sotilas- ja strategisen tiedustelun, tiedon varmentamisen ja uhkien tunnistamiseen sekä kaikista edellisistä päätöksen tekemiseen.
Avoimen lähteen tiedustelussa pätevät samat asiat kuin tiedustelussa yleensäkin, kerätään DATAA (englannin kielinen vastine data) -> DATA jalostetaan INFORMAATIOKSI (englannin kielinen vastine information), jolloin ylimääräinen, ei oleellinen datasta saatu tieto hylätään tarpeettomana -> INFORMAATIO jalostetaan TIETÄMYKSEKSI (englannin kielinen vastine knowledge), johon vaikuttavat esimerkiksi informaation käsittelijän osaaminen, kokemukset ja kyky käyttää informaatiota hyväksi asian käsittelyssä -> TIETÄMYS muunnetaan viimeisessä vaiheessa päätöksentekoa tukevaksi YMMÄRRYKSEKSI (englannin kielinen vastine wisdom), jolloin kaikki edellinen jalostettu tieto datasta tietämykseen asti käytetään lopullisen päätöksen tekemiseen asiasta.
Viimeisen tason eli Ymmärryksen saavuttamiseksi laaditaan varmistettuihin tietoihin laadittava tiedusteluraportti joka perustuu 6 kohtaan (5WH-Analyysi):
- Where, MISSÄ on tapahtunut?
- Who, KUKA tai MIKÄ on asiaan vaikuttanut?
- When, MILLOIN on tapahtunut?
- What, MITÄ on tapahtunut?
- How, Miten on tapahtunut?
- Why, Miksi on tapahtunut?
Oikein laadittu tiedusteluraportti pitää aina sisällään seuraavat asiat:
YLEISET TIEDOT
- Tiedusteluraportin otsikko (tilatun tiedusteluraportin nimi)
- Avainsanat joilla tiedusteluraportti on tilattu
- Raportin luotettavuuden (koko raportin luotettavuus esimerkiksi käyttäen NATO Admirality Code System taulukkoa)
- Tiedon kerääjän / tiedonkerääjien ryhmän nimen ja raportin laatijat (Tietosuojan takia näissä ei koskaan käytetä omia nimiä vaan esimerkiksi RYHMÄ A1 - Käyttäjä6, Käyttäjä7 ja Käyttäjä9)
- Tiedon keräyksen ajan (esimerkiksi 03.11.2025 klo 11.30-15.00)
- Kokonaistyömäärän joka raportin tekemiseen on käytetty (esim. 5,5 tuntia)
TIIVISTELMÄN
- Tiivistelmän tiedusteluraportista joka sisältää raportin oleellisimmat asiat
TEHTÄVÄNANNON
- Mikä on annettu tilanne / asia joka pitää selvittää
ANNETUN TEHTÄVÄN LÄHTÖKOHDAT
- Mikä on tiedustelukysymys
- Mitkä ovat sivukysymykset tiedustelukysymykseen liittyen
- Onko ryhmällä tehtävään liittyen asiasta taustatietoja tai erityistä asiantuntemusta / niiden puutetta
- Onko tehtävänanto rajattu tai tehtävänannon lähtökohta määritelty
RAPORTISSA KÄYTETYT MENETELMÄT
- Minkälaisia tiedonhankinnan tapoja ja analyysimenetelmiä on käytetty, sekä minkälaisia työkaluja tiedonhankinnassa on käytetty
YLEISTILANNE
- Yleistilanne suuremmassa mittakaavassa kyseisestä tapahtumasta / asiasta
5WH-ANALYYSI
- Where, Who, When, What, How, Why / Missä, Kuka, Milloin, Miten, Miksi
Ja näihin lisäksi vielä jokaiseen kohtaan
- lähteiden viittaukset / linkit, joihin saatu tieto perustuu, sekä arvion tietolähteen luotettavuudesta sekä saadun tiedon luotettavuudesta (arviointi esim. käyttäen NATO Admirality Code System taulukkoa)
- Aikajanat mikäli auttavat selventämään asiaa
- Referenssikuvat mikäli tarvetta yksityiskohtien ja tapahtumien perustelemiseksi
JOHTOPÄÄTÖS
- Analyysi asiasta tehtävänantoon perustuen sekä oma arvio tulevaisuudesta (arviot esimerkiksi Suojelupoliisin käyttämän todennäköisyyksien taulukon mukaisia)
LIITTEET
- Täydellinen luettelo raportin liitteistä
HUOM! Mikäli jotain asiaa ei ole voitu varmuudella todentaa, täytyy myös se ilmoittaa raportissa jotta tiedusteluraportin tilaaja voi sen ottaa huomioon päätöksenteossaan.
Ja kun viimein kaikki tämä on tehty, on taholla, joka asiasta oli alun perin kiinnostunut, käsissään raportti, joka auttaa ymmärtämään asian paremmin ja auttaa tarpeen niin vaatiessa päätöksen teossa.
Mikäli jaksoit tänne asti lukea ja kiinnostuit asiasta, niin esimerkiksi ainakin täällä Suomessa MPK järjestää OSINT-kursseja sekä OSINT-jatkokursseja aina silloin tällöin pientä korvausta vastaan.
Aika ajoin pääset myös perehtymään Tiedustelun perusteisiin avoimien yliopistojen kursseilla.
Avoimen lähteen tiedustelu on hyvä keino ottaa itseä kiinnostavista asioista selvää, eikä vain toistella muiden mis- ja disinformaatiota, vaikka se kuinka hyvältä omasta mielestä kuulostaisikin.
Pienellä harjoittelulla ja oikeilla työkaluilla ihan oikea faktatieto alkaa kummasti löytymään kohtuu sujuvasti.
Pidetään lippu korkealla, piiput kuumina ja tieto faktana.
